Peli alkaa, kun lähitulevaisuudessa elävä Desmund Miles kytketään laitteeseen, joka mahdollistaa käyttäjän DNA:han jääneiden esi-isien muistojen elämisen. Laitteen avulla pääsee siis elämään keskiajan elämää.
Itse peli koostuu kolmesta elementistä. Ensin ratsastetaan kaupunkiin. Jos sinne on jo kerran matkustettu, pikateleporttaus onnistuu. Seuraavaksi käydään tapaamassa yhteyshenkilöä, joka kertoo, mistä voisi saada esitietoa päätehtävän suorittamista varten. Esitietoja saadaan esimerkiksi "neuvottelemalla" ennalta määritellyn henkilön kanssa tai juoksemalla ja hyppimällä paikasta A paikkaan B tietyssä ajassa. Kun esitietoja on hankittu tarpeeksi, on tehtävänä vihollisen salamurhaaminen. Kun vihollinen on murhattu, on aika siirtyä toiseen kaupunkiin ja toistaa tehtävät.
Kaupunkien katujen varsilla parveilee vartijoita, jotka eivät tietenkään pidä ihmisten tappamisesta tai siitä, että pelaaja yrittää mennä sellaiseen paikkaan, johon hänellä ei ole oikeutta. Jos vartijat näkevät jotain epämääräistä, he lähtevät pelaajan perään. Takaa-ajot ovat välillä todella rasittavia, koska vartijat osaavat hyppiä kattoja pitkin yhtä hyvin kuin päähahmo. Juoksulenkit voivat kestää minuutteja ennen kuin jostain löytyy suojaisa paikka, jossa vartijat saa pois kannoilta. Tämän jälkeen täytyy taas palata takaisin suorittamaan tehtävää.
AC:n ainoa kantava voima on mahdollisuus kiipeillä seiniä pitkin ja hyppiä rakennusten katoilla. Tekniikka on toteutettu hyvin, eikä turhia tippumisia tai ongelmia kiipeilyssä ole.
Grafiikka on kaunista ja pelimaailma kohtalaisen eläväistä. Kaupungeissa pyörii kansaa päämäärätömästi ja lintuja lentelee. Kaupunkilaisten dialogi on puolestaan itseään toistavaa. Äänimaailma on OK, mutta pelaamisessa pädi on lähes pakollinen; hiirellä ja näppäimistöllä pelaaminen ei oikein toimi.
Assassin's Creedin ainoas kantava voima on mahdollisuus kiipeillä seiniä pitkin ja hyppiä katoilla. Tehtävät ovat tylsiä ja itseään toistavia, eikä tekoälyssäkään ole kehumista.
ARVOSANA: 6,5. (Arvosteluasteikko 4-10.)
