Crysiksen tarina lakaa, kun USA lähettää erikoisjoukkonsa tutkimaan Pohjois-Koreasta löytynyttä paikallisen armeijan vartioimaa epätavallista löytöä, joka paljastuukin myöhemmin jättimäiseksi ulkoavaruuden rakennelmaksi.
Pelaajalla on päällän nanopuku, joka muun muassa suojelee, antaa lisää juoksunopeutta ja voimaa. Puvun energia, kuten myös pelaajan "elämä", palautuu vähitellen maksimiarvoonsa.
Viidakossa räiskintä on mukavaa puuhaa, mutta sitä riittää vain muutamaksi tunniksi. Pelialue on näennäisesti laaja. mutta pelireitti on rajattu ylitsepääsemättömillä vuorenseinillä. Viidakkotaisteluiden jälkeen pelaaja heitetään leijumaan ulkoavaruuden rakennelmaan. Leijuminen on tylsää, eikä siitä ole juonen eikä pelattavuuden kannalta mitään hyötyä. Luolaleijunnan jälkeen lähdetään räiskimään lentotukialukselle lisää alieneja. Sekin on tylsää. Siis varsinainen viidakkoseikkailu jää todella vähälle.
Pelin grafiikka on upeaa, mutta koneelta paljon tehoa vaativaa. Puut, aluskasvillisuus, rakennukset ja koko muukin ympäristö on mallinnettu upeasti. Joitain puita voi ampua poikki ja laudoista rakennettuja hökkeleitä tuhota. Tekoälykin on hyvää. Erityismaininnan ansaitsee upeat musiikit, jotka on säveltänyt Inon Zur.
Crysis jättää kylmäksi. Juonta ei oikein ole nimeksikään, täysin turha luolaleijunta ärsyttää, vastustajat ottavat liikaa osumaa ennen kuolemaansa ja muutaman tunnin pituus ei ole riittävä. Häiritseviä bugejakin riittää. Crysis on upeilla grafiikoilla varustettu teknologiademo. Toivottavasti kaksi seuraavaa jatko-osaa korjaavat tilanteen.
Arvosana: 8. (Arvosteluasteikko 4-10.)
